ALARMS

World is so fragile
Like glass,
In the case of emergency,
                     break the glass

And we got some very bad news,
some young lifes vasted forever

And I was vulnerable

...winter strike back
Yesterday it was birdsinging spring

And now the New Snow,
...so shiny, unrealy pure

Eyes hurt

There should be future expectations
But if there is none

suicide or a murder

cynical capitalism

World is so fragile
Like glass,
In the case of emergency,
                     break the glass

---------------------------
Tuesday 2. april there was an school shootting incident in Vantaa Finland. The same day winter came back with the heavyest blizzard of the year. When winter strikes back we call it takatalvi (backwinter). In english the word is cold spell in spring. Note also: the uderlying theme in my poems is often Global Warming / Decline of Snow Winter. 

KIELLETTYJÄ ASIOITA

Luokkahuone auringonvaloa ja lapsia tulvillaan. Aiheena lumitalvi.

Harri: Kuinka moni teistä on jäänyt pakkasella kielestä kiinni rautaan?

Käsien metsä, tirskuntaa. Opettajakin!

Opettaja: "Se oli sellainen matontamppaus-teline. Kieli tarttui kiinni rautaputkeen. Mun piti repästä se irti. Kauheeta. Putkeen jäi palanen mun kielestä".

Tytöt: "Mulla jäätyi kieli kiinni sellaseen tolppaan. Mä hätäännyin ...ja mä pyörryin. Sain varmaan paniikkikohtauksen." "Ja mä luulin, että se kuoli. Mä juoksin ettimään aikuisia. Lämpimällä vedellä se irtos."

Poika: "Mulla jäi kerran kieli kiinni laskettelusauvaan. Oikeesti! Mun piti laskea se rinne alas sauva kiinni kielessä." Riemu repeää luokassa. Totta se on! kaverit nyökyttelevät innoissaan.

Harri: Sukupolvi toisensa jälkeen, kaikista varoituksista huolimatta, painaa kielensä rautaan kovalla pakkasella. Miksi?

Yksi oppilaista vastaa silmänräpäyksessä: "Kaikkea täytyy kokeilla ainakin kerran".

Tunnelma on energisoitunut ...tilanteessa on voimaannuttavaa nostetta...

           Fenomenologinen mikroilmiö

        Maailman kokemuksen 

        kurahaalaripohjaa

Eläköön lapset!
Viimeinen villiheimo!

Tämä tapahtuma on siksi erityinen, että se tallentuu mieleen ja voidaan kutsua esiin. Se on osa sitä lopulta miljoonasäikeistä sikermää, joka tekee meistä meidät. Maantiede on yksi ihmisten ja yhteisöjen kokemussikermiä - kulttuurista pääomaa, puhekykyä ja narratiivia - muokkaava tekijä.

---------------------------------

Olen tehnyt kymmeniä ja kymmeniä lumitalven leikkikulttuuria ja kokemuspohjaa tarkastelevia oppitunteja neljäs-, viides- ja kuudesluokkalaisten keskuudessa. Jokainen oppitunti on myös pieni tutkimus. Viittausäänestykset ja pienet tarinat suodattuvat osaksi aiheen kulttuuriekologista - lumi, ihmiset, kulttuuri - kokonaistulkintaa. Kielen kiinni jäätymistä koskevat kysymykset inspiroivat lapsia suuresti. Ajatus "Lapset ovat viimeinen villiheimo" on lainaus tunnetulta lasten ja leikkikulttuurin tutkijalta, folkloristi Leea Virtaselta.

FROST FLOWERS

Good Morning!

Its minus 20 degrees Celsius

Snow is silky and shining with Diamonds

Starry Skies sheets

stuck on Birch Branches

Jewel dust sparkle in sun-shot Beams

Window screens grow

Glittering Flowers

Happy New Year,

Pearls

Now

Materialize 

All Over!

---------------------
February in finnish is helmikuu - pearl month. It is becouse sun and frost make pearls on tree branches. 12.1.1968 when I was 10 days old temperature in my home town Helsinki was minus 30,1 degrees Celsius. And next day 31,8.

YOU COULD DIE

so happy for the small amount of snow

so happy for the wonder of the flake

is it time to die

giving it up while flowers die, decay
in the end the sleep will win your mind

is it time to die

give up, ease up, willpowers got so tired
put aside your guns, there's no sense to fight

is it time to die

oh how silent, still it is, let go, hibernate
hearts beating slow, dreaming under snow 

       now blanket gently falls on wounds
       and spring in time...
        
           (sleepily, ritard.)

            ...w i l l  a w a k e  t  h  e   h   o   p   e

-------------------------------------

Hibernation in finnish is talviuni (winter-sleep).

WINTER WORDS - TALVISANOJA
(endangered, vaarantuneet)

kuura : rime
huurre : hoarfrost
riite : frazil ice
viti : freshly fallen white and dry snow
lumi : snow

räntä : sleet
loska : slush (very wet snow)
nuoska : thaw, wet snow
hiutale : flake
kide : ice chrystal

hyinen : hoar
halla : frost
routa : ground frost
jää : ice
teräsjää : blue ice

pyry : blizzard
tuisku: flurry (of snow)
hanki : snow blanket

hankiainen : man carrying ice covered snow

pälvi : patch of snow-free ground (spring)

ensilumi : first snow

lumisade : snowfall

umpihanki : untouched deep soft snow

kinos : snowbank
nietos : drift of snow

tykky : snow-load on trees

kohva : mixture of ice and snow

hile : (shining) loose ice chip  

hyhmä : slush (snow, water and ice)

sohjo : sludge, mush (very wet snow)

avanto : glade, ice hole

polanne : hard and slippy ridge of snow

ahtojää : pack ice

jääpuikko : icicle

railo : broad crack on ice

paukkupakkanen : banging cold (> -20C)
suoja : mild snow-winter weather (< +0C)

-------------------------------------
Degree of extinction: threatened, vulnerable, endangered, extinct. All ready extinct winter words: uhku, huove, tiera, kaltto, kirsi, härmä, jasa, siide, sevä, vuotos, kierä, sihu, hauhto, kropu... ect. Diary 22.10. Today I changed winter tyres to our electric car. There is below zero mornings to come next week. It could mean black ice (musta jää) on the road.

ALEKSIS KIVEN HIIHTO 

(reflections)

Hiihdän lähes umpeen satanutta latua. Pitkä kaatuva askel jäykälle polvelle. Sauvan saatto korkein hartein. Vaaksan, parin liuku.

...ja yli uuteen hitaaseen liukuaskeleeseen. Isosti ojentuvin raajoin. Jättiläiselkein. Kapein puikkoin varassa keinahtelevin pysäytyskuvin.

Siih, siih ...suksi sukeltaa hangen sisällä. Vain kärki viiltää pintaa, tekee keula-aallon. Siin silmän kiinnekohdas muinoin soma veistos.

Näin hiihti, ma luulen, Aleksis Kivikin. Sankar' mielin. Mut totta, Totta! Hänenpä ei tarvinnut samaistua talvisodan lumipukuaaveisiin.

Mieli itsens’ Lemminkäiseks. Hirveä Hiiden ajamaan. Tuli suihki suksiloista, savu sauvan nenistä, hop, sä potkaisihe... siintämättömiin

Vaan se hirvi, hiiden on luoma kuvajainen. Tavoitat, lietsot harhaa. Ja siinä syy ahdingon. Uuvut ihmisrukka, hellitä hyvän sään aikaan.

Siih, siih, siih... mi, Oho! Valtava sorkanjälki ...syvä, tuore, terävä... Kuningas! Vaan mis', kaik' hiljast. Metsä kuin pidättää salaisuuttaan.

erkanen ladulta

keidassuolle, lammen jäälle,

harjulaaksoon, yht'äkkiä kaikki

aistit auki, silmät ymmyrkäisinä,

alitajunnast', tai jostain, nousee

sana, pyhä 

Oravan jälkiä, ketun jälkiä. Peuran, lumikon, jäniksen. Ilveksen, oisko! Ansapolkua kai täs avaan. Puhun Tapiolle, anelen Hittavaista.

Rinnallani ujuu muinaisia kulkijoita. Elän ja koen heidän kanssaan. Tunsivatko he hengen ja ruumiin ilon hiihtäessään? Tunteeko hirvi?

Ja miten ujun ma tulevien samoojain mieliin. Suost' ku pilkistää lasikuitusuksi. Se sanoisko, oi kas, edelläkävijä! Löysitte luonnon... 

uudestaan. 

...itsehillinnän, elämänliekin, mikä liekin, parasta       

 

                  

----------------------------------

Kohdassa missä kuvaan astuu Lemminkäinen on lainattu Kalevalan runoa 13. Lemminkäinen tavoittelee sokeasti Hiiden Hirveä - kosintatehtävä -, mutta kaikki menee pieleen. Hirvi mm. on huijausta, lahopuuta. Liikkeelle ahdistettuna se aiheuttaa paljon vahinkoa ja porua. Kääntyisikö turhamainen unelman tavoittelu vahingollisen elämäntapamme kritiikiksi? Hirven ja peuran ajopyynti on ikivanha pyyntikeino, jota harjoitettiin keväthangilla. Yöllä jäätynyt pintalumi kantoi hiihtävän metsästäjän, mutta ei saalista. Eläin väsyi syvässä hangessa ja jäinen lumikuori repi sen jalkoja. Lopulta se luovutti.

 STYX

 

 

-----------------------------

Mavronéri (suom. musta vesi) on joki Kreikassa. Antiikissa se tunnettiin nimellä Styks. Mytologisessa ulottuvuudessa Styks on Manalan pääjoki. Tarun mukaan Aleksanteri Suuri myrkytettiin Styksin vedellä. Kuvarunon puro puolestaan on Luutalammin lasku-uoma Lopella. Keskellä talvea yllättänyt vesikeli näkyi vertauskuvallisena, tummanpuhuvana luonnonilmiönä. Ilmastonmuutoksen seurauksena eteläisen Suomen talvet ovat muuttumassa rikkonaisiksi ja epävakaiksi. Elämme vyöhykkeellä, jossa globaalin lämpenemisen astevaikutus on kaikkein suurin. Ikävimpien skenaarioiden mukaan lumisten päivien määrä Pohjois-Euroopassa vähenee vuosisadan loppuun mennessä jopa kahdella kuukaudella. Styks, tai Mavronéri, on tunnettu myös nimellä Drakonéria, pelottavat vedet.